maanantai 29. joulukuuta 2014

Ajatuksia Joulusta

Niinpä se hujahti Joulu, kuin ei ois ollukkaan ja lahjojakin tuli saatua eli jotakin hyvää on myös tullut tehtyä. Joulupukki kyllä osaa asiansa, sen verran oikeaan osui lahjat.
Nämä ihanuudet löytyivät kääröistä:



Joulussa parasta on minusta joulua edeltävät päivät kun kiire ja tohina on pahimmillaan ja koti puetaan jouluun valmiiksi, ja lasten iloa on niin ihana katsella, paitsi jos pukin tulo alkaa kestää niin hermot alkavat olla koetuksella...Muutama kuva joulun ajalta:

 Pitihän minunkin kokeilla kun monessa käsityöblogissa on kokeiltu suolan "kasvatusta". Ohje on yksinkertainen: Laitetaan lasipurkin pohjalla hieman suolaa ja vettä päälle juuri sen verran, että suola peittyy. Sitten odotellaan. Kynttilän polttaminen kupissa nopeuttaa prosessia. Minun purkeistani tuli tuollaiset parissa päivässä. ja kolmantena päivänä suola oli "kasvanut" jo ulkopuolelle. Ihan nättejä mielestäni.


 Kinuskikissan ohjeella tein pullakranssin. Sommittelu on oma. Ensimmäistä kertaa kokeilin myös tavallisen sokerin sijaan fariinisokeria korvapuusteissa. Kannattaa ehdottomasti kokeilla, tulee todella täyteläisen makuista.


Myöskin Kinuskikissan käsialaa on tämän sektorikakun ohje .Hyvää myöskin, tekeminen oli ehkä hauskempaa kuin syöminen ;-)


Meillä oli aattona vieraita, veljeni perheineen viihdytti meitä läsnäolollaan. Pieni mies sai aikaisen lahjan, kokeilin huovuttamista ja tässä tulos :


Lankana käytin varressa Isoveljeä ja teräosassa Jokea. Alkuperäisen sukkaosan pituus oli n. 18 cm ja puolentoista tunnin 40 asteen pesu huovutti ne juuri sopivan kokoisiksi. Lopullinen mitta oli n. 15 cm. Pohjaan laitoin ABS-latex jarrunestettä. Olivat niin hyvät että tilattiin heti toiset ja tätihän tekee :-)

torstai 18. joulukuuta 2014

Voiko terapiasta tulla syy terapiaan hakeutumiseen?

Neulominenhan on ollut minulle aina jonkunlaista terapiaa, viime vuosina en usko, että olisin selvinnyt selväjärkisenä ilma neulomista.Mutta viime aikoina neulomisesta on tullut välillä liiankin stressaavaa. Johtunee osaltaan myös siitä, että olen kärsinyt oireista, jotka ovat huomattavasti heikentäneet kykyäni neuloa...Joululahjoja väkertäessäni olen välillä miettinyt, että minne hävisi se ihana autuuden tunne, kun ei tarvitse ajatella mitään, sen kun neuloo vaan.Nyt on osa joululahjoista on valmiina ja osa vielä kesken. Valitsin muutaman joululahjan vaikeimmasta päästä(ainakin minulle) ja meinasi usko loppua tuossa matkan varrella, muuta onneksi tiedän näiden lahjojen saajien arvostavan käsityötä. Ja valmiin työn näkeminen ja sen antaminen toiselle(tai joskus itselle) tuottaa niin suurta hyvän olon tunnetta, että ei tässä terapiaan tarvitse vielä ainakaan hakeutua.
PARAS ILO ON ANTAMISEN ILO!

Joululahjojen neulomisen lomassa neuloin myös kuudet sukat poikani koulun myyjäisiin, jonka tuotto meni heidän luokkaretkirahastoonsa. Tässä kuvaa niistä,yhdet unohtui kuvasta.


Uskaltanen myös julkaista kuvan sukista, jotka neuloin salaiselle neuleystävälleni. Ja eihän hän enää salainen ole, tässä kuussa sain paljastaa hänelle kuka olen. Valitsin hänelle ihanan suunnittelijan Niina Laitisen suunnittelemat Elsit. Niinan blogi --> http://nipistys.blogspot.fi/
Sukat olivat haastava tehdä, mutta lopputulos on mielestäni sen arvoinen.


Ohje: Niina Laitisen Elsit
Lanka: Novita Nalle
Puikot: 3 mm cubics
Langan kulutus: Hieman yli yksi 100 gramman kerä

Joulu senkun lähestyy ja puikot suihkii, kohta on kyllä pakko alkaa suihkia tuolla keittiössä, että tulevat jouluvieraat saavat murua rintansa alle. Loput joululahjat uskallan paljastaa vasta joulun jälkeen, ettei salaisuudet paljastu. 





keskiviikko 26. marraskuuta 2014

Jarrua,jarrua pieni mies Elias!!

Veljenpoikani tuntuu kasvavan kovaa vauhtia ja tätin puikot sauhuavat sitä mukaa. Kova tuntuu olevan pieni mies menemään ja edelliset tekemäni jarrusukat tulivat tarpeeseen, mutta ovat jo jääneet pieniksi, joten tein uudet. Minusta vain on hankala saada siistiä jälkeä tuolla "jarrunesteellä", mutta kai siinäkin harjoittelemalla petraantuu.


Lanka: Nalle taika 
Puikot: 3mm cubicsit
Ohje: Novitan omilla muutoksilla

Olen kunnostaunut lintujen talviruokkijana nyt kun siihen on kerrankin mahdollisuus. Ostimme tänä vuonna omakotitalon ja innoissani virittelin heti ensi pakkasilla linnuille jos jonkinlaista syötävää. Miten lumoavaa onkaan seurata lintujen päivittäistä touhua. Ruokintapaikalla ja sen läheisyydessä on havaittu jo seuraavia lajeja:
-talitintti
-sinitiainen
-hömötiainen
-pikkuvarpunen
-närhi
-pulu
-harakka
-orava
ja kultainen noutaja.
Viimeisin ei siis onneksi kiivennyt puuhun ja syönyt vaaan jölkötteli ohi naapurin pihalla, mutta havainto kuin havainto :-D



tiistai 4. marraskuuta 2014

Matkalla varpaista varteen

Osallistuin tässä männä viikoilla paikallisen lankakaupan pyöröpuikon teemailtaan, jossa oli tarkoitus opetella neulomaan kaksi sukkaa kerralla pitkällä pyöröpuikolla. Olen pitkään halunnut opetella kyseisin tekniikan ja nyt siihen tarjoutui oiva mahdollisuus, joten en voinut olla tarttumatta haasteeseen.

Vapisevin sormin menin muutama viikko taaksepäin tiistai-iltana lankaupan ovelle sovittuna aikana ja astuin sisään. Miten voikaan täysin uuden opetteleminen olla niin pelottavaa, minähän rakastan neulomista! Selvisi, että muutkin kurssille osallistuneet olivat yhtä epäröiviä omasta tekemisestään mikä lohdutti kovasti, samalla viivalla oltiin kaikki, me eri-ikäiset neulomista rakastavat naiset, kädessään pitkä pyöröpuikko,kaksi kerää Teeteen Pallas-lankaa ja kasvoilla epäröivä ilme: Ei tästä kyllä sukkaa voi tulla. Mutta niin vaan lankakaupan ihana omistaja opasti meidät alkuun ja muutaman tovin jälkeen, oli minullakin puikoilla 16 nihkeää silmukkaa. Siitä kaikki sitten alkoi, hassua kyllä, täysin päin vastaisessa järjetyksessä, jota olin tottunut tekemään. Aluksi tietenkin lisätään silmukoita että saadaan jotakin sukkaa muistuttavaa aikaiseksi. Harmi, etten kuvannut tätä matkaani maaliin, mutta ensimäisen tiistain jälkeen lähdin kotiin mukanani varvaspussi,siis sukan kärki, johon varpaat juuri sopivat. Kotiläksyksi tuli neuloa sukkia niin pitkälle, että kantapää olisi seuraavana. No onneksi tekele siinä vaiheessa alkoi muistuttaaa jopa jotakin sukan tapaista, niin oli kohtuullisen helppo neuloa vaan suoraa, vaikka sitäkin tietysti tehtiin samaan aikaan kahteen sukkaan.

Sain kun sainkin tehtyä sukat siihen vaiheeseen kotona kun pitikin ja seuraavana tiistai-iltana astelin lankakaupalle hieman levollisimmin mielin kuin viime keralla, mutta kuitenkin pieni hien pisara otsallani, miten ihmeessä näihin kantapää saadaan? Mieleeni muistui väkisinkin ne kerrat peruskoulussa kun ensi kertaa perussukan kantapäätä opeteltiin. Taisi silloin äiti neuloa jonkun kohdan kun ei itse osannut tai viitsinyt. Tällä kertaa ei enää kehdannut äidille työtä sysätä, vaikkakin varmaan hän olisi sen tehnyt, jos olisi tarvinnut.
Tällä kertaa oli myös porukka jo sen verran viime kerrasta tullut tutuksi, että oli oikein mukava istahtaa lankakaupan värikkääseen maailmaan ja aloittaa jotakin, mistä ei kyllä ollut minkäänlaista hajua. Onneksi opettaja oli hyvä ja kärsivällinen. Auttoi tarvittaessa kun tapahtui jotain kamalaa, esimerkiksi, kun epäonnekseni onnistuin muutaman kerran vetämään juuri sen väärän puikon pois ja kaikki silmukat tippuivat. No, tätäkin onneksi oppi varomaan.
Opettajamme oli myös suunnitellut meitä varten oman version kantapäästä ja saimme tehdä minusta meille suomalaisille sopivan vahvistetun kantapään kantalappuineen päivineen. Kantapään teko oli oikeastaan ihan mukavaa, kun lopulta ymmärsi mitä oli tekemässä ja kaikkihan tehtiin taas nurin kurin totuttuun verrattuna.
Kantapään tekemisen jälkeen tunsi itsensä jo mestariksi ja alun vaikeudet tuntuivat jo niin kaukaisilta. Varren neulominen oli helppoa. Itse valitsin varteen valepalmikon, joka on mielestäni nätti ja joustaa kuitenkin niin kuin resori.
Kotiin lähtiessä opettajamme lupautui antamaan kaupalla tukiopetusta ja auttamaan jos tulisi pulmatilanteita. Naureskelimmekin yhdessä, että hän voisi perustaa neulojan auttaman puhelimen.

Kotona selvisin varren loppuun ilman suuurempia kommelluksia ja sain sukat valmiiksi. Uskomatonta kuinka pitkällä kaksi kerää lankaa riittivät. Saimme alussa myös kolmannet kerän, mutta sitä en enää aloittanut, olisin muuten kohta huomannut neulovani reisisukkia :-)
Kuvassa näkyy minkä verran keristä jäi lankaa jäljelle,siinä juuri tämän tekniikan hyöty,langan voi käyttää aivan loppuun saakka eikä jämänöttösiä jää.
Samana iltana kun olin saanut sukat valmiiksi, ajattelin aloittaa heti uudet perään, mutta kuinkas ollakkaan, tapahtui se mitä olen aina pelännyt: Istuin puikkojen päälle ja takapuoleni alta kuului hento naps. Sinne meni se puikko :-(. No yksi hyvä syy poiketa kaupalla ostamaan uudet puikot ja verestämään muistia aloitellessa uusia sukkia.

Oppia ikä kaikki, kiitos Tinna opetuksesta!

keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Jarrunestettä pienen miehen sukkiin

Sain kuulla veljenpojalle sukkia neuloessani, että pienellä miehellä, joka on juuri oppinut kävelemään, tahtoo villasukat viedä liukkaalla lattialla liiankin nopeasti. Ja villasukat ovat kuitenkin tarpeen vanhan talon lattioilla. Muistelin lukeneeni, että on olemassa sukkiin tarkoitettua "jarrunestettä" ja löysinkin sitä paikallisesta lankakaupasta. Mukaan tuli käyttöohjeet eikä nesteen laittaminen vaikuttanut kovin haastavalta, joten päätin kokeilla saisinko aikaan sukat, jotka eivät kiitäisi liian kovaa. Päätin tehdä polvisukat, koska omastakin kokemuksesta tiedän, että nilkkasukka-malli ei kestä pienillä menijöillä jalassa senkään vertaa. Väreistä tulee mieleen ihan banaanisuklaajäätelö! Myös niin kamala ihana 80-luku hiipii mieleen näitä sukkia katsoessa.
Sukat on neulottu Nallesta ja Woolista 3mm cubics-puikolla.


Ensin leikkasin pahvista pohjan muotoiset suojat sukan sisään ettei neste mene läpi.Käytin Regian ABS-merkkistä nestettä, joka on pääasiassa kumia.


Tein pullon ohuella kärjellä pieniä pisteitä sukan pohjiin. Annoin kuivua välillä noin tunnin ja toistin pisteet kolmeen kertaan.



Valmiit sukat näyttävät tältä. Vielä eivät ole olleet käytössä, mutta polkevat kustin mukana pian pienelle testaajalle. Kertookohan hän mielipiteensä? Jään odottamaan :-)


lauantai 4. lokakuuta 2014

Virennyt virkkausinto

Salainen neuleystäväni haastoi minut virkkaamaan ja sain syyskuun paketissa langat ja koukun eilen tein-blogin tähtipatalappuun http://www.eilentein.com/2011/10/tahtipatalappu.html
Olen jonkun verran virkannut aina silloin tällöin, mutta tuntuu että virkkaaminen on liian "näpertelyä" miun hermoille.

Tätä patalappua virkatessa yllätyin kyllä positiivisesti. Alku hieman takelteli, mutta vauhtiin päästyäni homma oli jopa mukavaa. Neuletöiden välissä vaihdoin tähän virkkuuseen kun siltä tuntui. Enpä tiedä onko lopputulos sellainen kun pitäisi, mutta itse olen tyytyväinen. Kiitos vaan Snyni kun vinkkasit minulle idean. Käyttöön tämä päätyy varmasti!
Langat: Drops Paris
Koukku: 4mm
Lankaa kului sen verran, että jokaisesta 50gramman kerästä 
jäi jäljelle vielä noin 20grammaa.



Lempijuomanihan on siis kahvi ja tämä patalappu saattaa päätyä hyvinkin usein kahvipöytäämme.


torstai 18. syyskuuta 2014

Ehkä ne kauneimmat minun tekemäni sukat koskaan

Tähän mennessä on tullut tehtyä aika monenlaisia sukkia. Ainut mitä olen melko vähän tehnyt on kirjoneulesukat, mutta varmasti niihinkin innostun kun aika on sopiva. Palmikoita olen alkanut tehdä noin vuosi sitten ja vieläkin koen olevani harjoitteluasteella. Työkaverini tilasi minulta kahdet pitkät sukat lämmittämään jalkoja ja sitä kautta helpottamaan jalkoihin säteilevää selkäkipua. Harvoin olen omaan työhöni tyytyväinen ja monesti etsimällä etsin virheitä, mutta näistä sukista voin sanoa olevani ylpeä. Eihän ne täydelliset ole, mutta mielestäni kauneimmat tekemäni sukat.


Lanka: 7-veljestä, jota kuli noin 200grammaa
Puikot: 4mm cubics
Ohje: Novita netti

keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Sukkia syntyy kuin sieniä sateella

Sukkatehdas on  ollut toiminnassa joka päivä ja sukkia syntynyt. Kuvaaminen vain tuntuu olevan niin haastavaa hommaa, että sukat eivät pääse oikeuksiinsa ainakaan minun kuvissani.
Viimeisempinä syntyneet sukat ovat taas pikku neidille, joka on tainnut sairastua samaan lankatautiin kun äitinsä. Ihanan langan nähdessään tyttönen kokeilee lankaa poskeaan vasten ja huudahtaa: "Tästä miulle sukat ja tästä!"
No mikäs siinä, äiti neuloo ja mieli lepää.




Lanka: Flotte socke
Puikot:; 2,5mm cubics
Ohje: oma pää




torstai 28. elokuuta 2014

Hilloviikot

Kuluneella viikolla olen päättänyt hyödyntää oman pihamme antimia. Vihreittä karviaisia tuli ikivanhoihin rönsyileviin puskiin ihan kiitettävästi. Koskaan en ole karviaisista mitään valmistanut, joten tuntemattomalla maaperällä tunsin itseni ekakertalaiseksi hillohommissa. Kaikken suurin homma oli varmaan karviaisten perkaamisessa eli "karvojen"(lue kantojen) poistamisessa. Kun sen sai tehtyä oli keittohomma ihan simppeliä. Ohjeet kahteen eri hilloon löysin googlettamalla ja varsinkin jälkimmäinen resepti kuulosti jokseenkin eksoottiselta :-)
Ensimmäinen satsi koostui siis vain karviaisista, vedestä, vaniljatangosta ja hillosokerista.
Maku ihan ok, jos kirpeästä tykkää.
Jälkimmäinen ohje oli nimeltään Lempeä karviaishillo a.k.a sammakonkutu. Annoin sille uuden nimen perustuen sen epäilyttävään ulkonäköön, mutta maku...Nam! Karviaisten lisäksi hilloon tuli banaania ja raastettua tuorettta inkivääriä sekä kardemummaa. Kylläpä oli makoisaa!
Nyt on hillot purkisssa ja viileässä odottamassa päivää parempaa kun Karhulan emäntä pistää pöydän koreaksi!


maanantai 25. elokuuta 2014

Seikkailu suklaajoella...

Löysin Facebookin Voihan Villasukka!-ryhmästä tälläisen ihanan sukkamallin. Lankajemmasta löytyi sopivasti suklaan ruskeaa 7-veikkaa ja ohje pääsi puikoille. Muutaman illan neulomisen jälkeen sukat olivat valmiit ja matkasivat tänään jo uuteen kotiin. Toivottavasti saaja on mielissään.




Malli: Suklaajoki by Niina Laitinen 
http://www.ravelry.com/patterns/library/suklaajoki--sukat
Lanka: Novita 7 veljestä
Puikot: 3,5mm Hiilikuituiset


Välityönä virkkasin trikookuteesta vielä jakkaran päällisen kärsineeseen jakkaraan, joka on toimittanut käsityöpäydän/kahvikuppipöydän virkaa olohuoneessamme. Ihan kiva siitä tuli mielestäni, vaikka ei virkkauksen mestari olekkaan :-) Ohje löytyi Suuri käsityö-lehdestä jota sovelsin.

torstai 21. elokuuta 2014

Syksy tulee,mie tykkään!

Kesäkuun koleiden iltojen jälkeen ei ole tarvinnut villasukkia käyttää. Tänään sitten aamulla laittaessani ekaluokkalaista kouluun, lattia tuntui niin viileältä, että sain vetää ensi kertaa tänä syksynä villasukat jalkaan.
Nämä sukat ovat valmistuneet alku´kesästä ja on neulottu Opalin suunnittelija langasta. Malli on Wise Hilda´s socks. Hyvä malli naiselle sekä miehelle.


keskiviikko 20. elokuuta 2014

Amppariraitaa


Näitä sukkia tehdessäni muistui mieleen ne kesäpäivät kun pienenä tyttönä söin omalla rahalla ostettua Pirkan valmistamaa ampparimehujäätä. Taisi olla 90-luvun alkua kun Amppari maksoi alle 1 markkaa.
Tyttäreni sanoi näitä liukastelusukiksi, koska niillä on kuulemma hyvä luistella parkettilattialla :-)
Lanka: Hot socks neon
Puikot: 2,5mm cubicsit
Ohje: Omasta päästä
koko: 33
                                         

maanantai 18. elokuuta 2014

Kesälomalla valmistuneita


Pienimmät koskaan tekemäni polvisukat ystävän vastasyntyneelle.Koko 0-3kk (!!)



Valmistuneet supervauvan polvisukat

Lanka: Hot socks Neon
Puikot: 2,5mm Cubics

Nyt se on tehty!

Tästä se alkaa, minun blogihistoriani! Tervetuloa Neulovan karhun maailmaan.