Kuluneella viikolla olen päättänyt hyödyntää oman pihamme antimia. Vihreittä karviaisia tuli ikivanhoihin rönsyileviin puskiin ihan kiitettävästi. Koskaan en ole karviaisista mitään valmistanut, joten tuntemattomalla maaperällä tunsin itseni ekakertalaiseksi hillohommissa. Kaikken suurin homma oli varmaan karviaisten perkaamisessa eli "karvojen"(lue kantojen) poistamisessa. Kun sen sai tehtyä oli keittohomma ihan simppeliä. Ohjeet kahteen eri hilloon löysin googlettamalla ja varsinkin jälkimmäinen resepti kuulosti jokseenkin eksoottiselta :-)
Ensimmäinen satsi koostui siis vain karviaisista, vedestä, vaniljatangosta ja hillosokerista.
Maku ihan ok, jos kirpeästä tykkää.
Jälkimmäinen ohje oli nimeltään Lempeä karviaishillo a.k.a sammakonkutu. Annoin sille uuden nimen perustuen sen epäilyttävään ulkonäköön, mutta maku...Nam! Karviaisten lisäksi hilloon tuli banaania ja raastettua tuorettta inkivääriä sekä kardemummaa. Kylläpä oli makoisaa!
Nyt on hillot purkisssa ja viileässä odottamassa päivää parempaa kun Karhulan emäntä pistää pöydän koreaksi!
